Tein sen sittenkin! Pakkasin lauantaina riekaleiset hermoni, mahdutin kipeän jalkani kumppariin ja läksin saareen.

Pelkäsin mökkiaskareiden häiritsevän parantumista, mutta henkinen puoli oli nyt tärkein. Asiassa erottui myös aikamoinen kotisuojelullinen aspekti. (Käsittämätöntä, mistä kaikesta ihminen voi kiukustua...)


 
Varvasvaivaisena oli tavallista enemmän äheltämistä, että sai lapattua vedet veneestä ja kantaa nilkutettua saunavedet sisään. Mutta niin vaan tuli saunottua ja uinkin (= pulahdin veteen). Yön nukuin sopivan lämpöisessä mökissä.

Aika moneen puuhaan linkkasin. Haravoitsin esiin lehtien peittämiä polkuja. Poimin kupilllisen puolukoitakin.


 
Intouduin jopa halonhakkuuseen...


 
Ostin mökille tuliaisiksi uuden tuikkulautasen ja värikkäitä tuikkukippoja. Kyseessä oli selvä lohtuostos, mutta hyvä oli niiden ääressä rauhottua.


 
Kaikkein parasta hoitoa mökkeily jälleen kerran antoi. Varpaan suhteen tuli hieman takapakkia, mutta muuten on olo, kuin olisin saanut palan taivasta - kuten sainkin :)