Terveisiä 2½ viikon lumentuoksuiselta pohjoisen kiertueeltani. Uusia kauniita maisemia, valkoisia hankia ja tykkylumipuita, hiihtelyä ja mukavaa retkeilyä, mutta myös huolta ja stressiäkin. Puolet ajasta olin reissun päällä ja toisen puolen äitini kanssa pohjoisessa.

Kävin Suomussalmella jututtamassa hiljaista kansaa, mutten paljoa viisastunut ;)

Niinpä suuntasin Hossan retkeilyalueelle suksien ja ahkion kanssa teutaroimaan. Muutamana päivänä koettiin Kainuun hohtavia hankia ystävän ja koiruuksien kanssa. Sopivasti aurinkoa, pientä lumisadetta ja välillä pakkasen paukahteluakin. Yövyttiin telttakodassa ja tuvissa männikkömetsien keskellä. Eipä yhtään hassumpaa.

Jatkoin yksin matkaa pohjoisemmaksi. Poikkesin Riisitunturin kansallispuistossa Posiolla, jonka aurinkoiset maisemat olivat todella ihastuttavat tuona kirpeänä pakkaspäivänä. Tein koirien kanssa ikimuistoisen hiihtoretken Riisitunturin laelle.

Sitten lepäsin viikon ajan ja vietin hyvin tiiviisti aikaani äidin luona. Tuossa vaiheessa ongelmat, joihin ei näytä löytyvän ratkaisua, alkoivat kaatua päälle. Hiihdon ja retkeilyn aiheuttama fyysinen väsymys haihtui päivä päivältä, mutta äitihuolien myötä aloin henkisesti väsyä niin paljon, että vanhat pirulliset stressipeikotkin alkoivat heräillä henkiin. Selvisin kuitenkin säikähdyksellä, sillä saan taas kokea sitä uutta vahvuutta, mitä olen ilokseni löytänyt :) Mutta tajusin myös, miten lähellä se tietty raja kuitenkin vielä on....

Pariin otteeseen käytiin katsomassa porojakin ja porokoirani saivat jopa kokeilla hieman niiden paimentamista. Paluumatkalla poikkesin Syötteen kansallispuistossa. Siellä päästiin täydenkuun valossa pienelle hiihtelylle :D Valitettavasti en pystynyt keskittymään kuutamokuvauksiin, sillä noin -18 asteen pakkanen nakersi sormia ja sukset - koirat -yhdistelmä tuotti oman hankaluutensa, mutta pitihän edes jonkunlainen tunnelmakuva saada muistoksi.

Viimeiseksi sopii hyvin tuo pimeä kuva, sillä olen ollut tämän ajan ihan nettipuutteessa ja blogi-ikävässä. Olen tänään surffaillut ahneesti siellä täällä palstoilla pyykinpesun sekä tavaroitten purkamisen lomassa. Seuraavalle reissulle toivon saavani nettiyhteyden mukaani, jotta ei tulisi näin pitkää elämää rajoittavaa taukoa ;)

Monta hyvää uutta kokemusta ja ajatusta. Päällimmäisenä hyvinkin toiveikas mieli. Tästä on hyvä jatkaa...