Eilen illalla siis jätin aivot narikkaan ja menin koiruuksien kanssa ihan pihalle. Se tarkoitti tällä kertaa sitä, että unohdin kaikki mukatärket mietteet sekä turhat haikailut, ja

 

- huhkin ulkona lapion kanssa lumilinnaa rakentelemassa...

 

- pistin keskiyöllä lumikengät jalkaan ja suuntasin metsän syövereihin kuutamokävelylle...

 

- tervehdin kimaltelevan valkoisia pallopääpuita...

 

 

- seurustelin nöyräeleisten nokkaisolentojen kanssa...

 

 

- tassuttelin kiiluvasilmäisten petojen kanssa äänettömässä lumimetsässä...

 

Kyllä tekikin hyvää :D