Viikonloppu meni vetisissä merkeissä kajakissa istuen. Onneksi vettä tuli tippumalla ennustettua vähemmän, joten haitaksi asti eivät asusteet kostuneet. Aiempia sateita taas oli kiittäminen siitä, että virroissa oli vähemmän kiviä väisteltävänä.

Sateista kauneutta

 

Enimmäkseen edettiin kapeilla väylillä, joita reunustivat viidakkomaisen ryteikköiset rannat. Mutta paljon kaunista löytyi matkan varrelta.

Subtrooppista sademetsää, otaksun

 

Valon siivilöityminen puiden välistä ja erilaiset veden heijastukset ovat aina ihastuttavaa katseltavaa.

Tyyni kuin meloja mieli - hmmm....

 

Sunnuntaina sitten jo aurinkokin hemmotteli meitä. Se vähät välitti täyspilvisistä povauksista. Tosin päivä oli tuulisempi ja kylmempi kuin edellinen sadepäivä.

Jokunen järvimaisemakin sattui matkan varrelle

 

Mitä opimme tästä: Venettä kannattaa säilyttää ylösalaisin...

 

Muutama pieni koskiosuus saatiin taiteilla. Kivien tarkkailu toi mielenkiintoista vaihtelua rantojen katselemisen ja risujen väistelemiseen.

 

Semmoinen reportaasi tällä erää :) Kiitokset Itä-Savolle mielenkiintoisista elämyksistä! Koko tämän päivän on mieli lipunut vielä noissa maisemissa.