Eilinen päivä kului pääosin Kotkan Pernoonkoskilla. Harjoiteltiin pienehkössä porukassa koskimelontaa Kymijoen virroissa. Oli mukana parit konkaritkin, mutta minä olen ihan noviisi tässä lajissa.

1248693871_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pelotti lähteä, kun oli niin pitkä huono nukkuputki takana. Kolmen hyvin nukutun yön perusteella rohkenin kuitenkin mukaan. Oli ollut niin turhauttavaa, kun jo kaksi kaavailtua melontaretkeä eivät toteutuneet ja houkutteleva meriretkikin meni sivu suun. Ja sitten ne huolet, jotka ovat pyörineet mielessä ja valvottaneet - niiden tilalle piti saada jotain muuta ajateltavaa.

Aamulla väsytti turhan paljon ja katselin kauhuissani silmäpussejani ja viikko viikolta vahvistuneita mustia renkaita silmien alla. Saa nähdä, tuleeko tästä mistään. Olenko edesvastuuton, kun alan urheilla tässä kunnossa. Ja miksi minunkin vanhan ihmisen pitää tuommoisiin ruveta...

Aloittaessani melontaharrastuksen, olin täysin varma, että koskimelontaa en kuuna päivänä tule kokeilemaan. Mutta myöhemmin tuli halu kyetä hallitsemaan kanoottia virtapaikoissa. Ja missä niihin virtoihin paremmin tutustuu kuin koskissa.

Koskikajakin kantaminen rantaan tuntui uskomattoman raskaalta, ihan sydän jumputti - huh, mitä tästä oikein tulee. Heti ensimmäisessä kuohupaikassa alkoi myös jännittää kohtuuttomasti - mitä tämä nyt on, enhän minä koskaan ennen kajakissa pelännyt Melkein jalat tutisivat. Ihmettelin sitä suuresti, mutta näin jälkikäteen olen ymmärtänyt syyksi sen, että olin niin epävarmoin mielin lähtenyt liikkeella.

Vauhdikas kohiseva vesi kuitenkin vaatii kuitenkin huomattavan paljon keskittymistä, joten pian jännitykset olivat kadonneet. Virta oli kaunis, aurinko paistaa helotti ja porukka oli mukava. Hyvä, kun rohkenin lähteä =) Sitä paitsi olin antanut itselleni luvan lopettaa harjoitukset koska tahansa ja mennä rannalle lämpimästä päivästä nauttimaan ja valokuvaamaan.

Tuosta me mentiin kolme kertaa. Vesi pärskyi ihanasti kaula-aukosta sisään :D

1248693933_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kiinnitin kamerani rintapieleen ja pistin videokuvauksen päälle. Jos haluat päästä mukaani kuohuinin, niin katso video Bloggerista. (Ehkä vielä joskus opin laittamaan videot suorina linkkeinä tähän...)

Kotimatkalla pistäydyttiin tutustumassa vielä Susikoskeen. Sieltä löytyi kaunis luotosaari. Muut jäivät vielä virtaan harjoittelemaan, kun minä meloin kallioiselle rannalle ja kävin uimassa.

1248694808_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tuntui hyvältä. Sekä uiminen, että koko hieno kesäinen koskipäivä, mutta etenkin se, miten olin voittanut väsymyksen. Olin selvinnyt hyvin päivästä ja oppinut uutta. Olin onnistunut hukuttamaan huoleni koskeen - voi, kun ne pysyisivätkin siellä...