Mistä tietää, että rantarosmo saarelainen on palannut sivistyksen pariin ja työelämään?

No siitä, että venho on kaihoisin mielin soudettu mantereelle kaislavajaansa :)

Olipa kaksi ihan täydellistä juhannusviikonlopun jälkeistä lomapäivää. Rantaelämää mitä parhaimmassa Suomen suvessa. Koirat lutasivat vedessä aamusta iltaan. Uintia ja kalastusta. Ruoan valmistusta nuotiolla.

Hihattomassa paidassa ja likaisissa shortseissa viihtymistä. Istumista maassa, veneessä, laiturilla ja portailla kesän makuja maistelemassa. Vedessä kahlaamista. Nokisten nuotiokivien järjestelemistä. Kulkemista paljain varpain, risuja tulen ruoaksi poimien.

Tunnustella, haistella, maistella. Kuunnella lokkien etäistä kirkunaa. Antaa auringon kuumottaa väriä kalpeaan pintaan. Kaikki aistit hereillä. Käsissä kalan tuoksua. Aitoa rantarosmotunnelmaa =)

Ei mikään ulkomaanmatka olisi voittanut sitä iloa ja oloa, mitä helteiset mökkipäivät tuottivat. Ei mikään ravintolaherkku olisi maistunut makoisammalta, kun uintiretken jälkeen nautittu tikkuahven ruisleivän ja oluen kera. Se oman katiskan tarjoama ensimmäinen vaatimaton ruokasaalis =)

Uintia hiljaisessa kesäyössä auringonlaskun jälkeen. Juttelua laiturin päälle: hei sinä onnellinen, joka saat nähdä täällä kaikki auringonlaskut - joka ikinen ilta :) Silti poislähtiessä rantarosmo tuntee Suurta Kiitollisuutta!