Viikolla tuuletin sieluani mökillä peräti neljän yön yli. Tuplaten sen, mikä oli tarkoitus. En olisi millään malttanut tulla pois, mutta tuli aika muiden juttujen.

Levoton tuuli puhalsi suurimman osan ajasta, aallot jaksoivat loiskua öisinkin. Siitä huolimatta ja ties vaikka juuri siksi mieleni rauhottui päivä päivältä.

Niin kaunista ja valoisaa - kultaisia syyspäiviä. Koiruudetkin olivat silmin nähden onnellisia yhteisistä saarikävelyistä ja tutuista mökkitouhuista. Mietinkin ja ihmettelin, kun olimme kuin lauma ikään. Kommunikaatiommekin sujui niin helposti ja vaivattomasti.

Eilen ja tänään olinkin sitten muissa maisemissa ja isossa seurassa. Sekin oli oikein hyvä :)

Kauniiden syystunnelmien täyttämänä on hyvä jatkaa matkaa.