Retkeilyihminen tarvitsee kaikenlaisia varusteita, joista osan voi tehdä itse... Työuupumuksen keskellä ihminen toivoisi hartaasti saavansa jotakin hyödyllistä aikaan. Uupumuksesta toipuva iloitsee kaikista pienistäkin edistysaskelista, jotka kertovat, että ihminen kykenee taas suoriutumaan normaalisti. Ja jokaisella varmaan on haaveita ja kaavailuja, jotka odottavat toteuttamistaan...

Minä iloitsin jo etukäteen erittäin paljon siitä, että aloin olla niin hyvässä tilanteessa, että saatoin ajatella jo ihan uusia haasteita. Oli pienen pientä pelkoakin, jonka yli sain itseäni hieman pakottaa. Mutta menin ja tein sen! Tämän :D

Itse taottu ja valmistettu puukko on ollut mielessäni jo useita vuosia, kun sellaisesta mahdollisuudesta joskus luin. Esteenä on ollut rajallisen ajan ja voiman lisäksi myös se, että en ole uskonut selviäväni kaikkien tarvittavien puun- ja metallintyöstövimpainten kanssa, joista minulla ei ole ennestään kovinkaan paljoa kokemusta. Silloin vuonna miekka ja kivi ei tarjottu tytöille puukässämahdollisuutta, ainakaan meidän kouluissa.

Olen kovin onnellinen tuosta lopputuloksesta, vaikka täytyy heti tunnustaa, että siinä näkyy myös opettajan kädenjälkiä, kun aika ei olisi millään riittänyt siihen, että nysvään joka kohdan loppuun asti itse.

Arvatkaas, olinko iloinen, kun sain porattua reiän puukonpäähän siten, että sekä ylä- että alapäästä alkanut poraus kohtasi puuosan keskellä. Muut puukontekijäthän olivat kaikki miehiä, jotka olivat kuin kalat vedessä niiden minulle uusien ja pelottavienkin laitteiden keskellä. Yksikin kohotti hämmästyneenä katseensa, kun minulta pääsi vastustamaton JEEEE!, kun onnistuin porauksissani ;)

Taonnasta se alkoi

Terä ahjossa, muotoilun alla

Puukon pää jo vahauksessa

Tupen ompelu vaiheissaan

Monta kiehtovaa vaihetta oli puukon valmistuksessa ja koetin kamerani kanssa dokumentoida kaiken. Tuohon yläpuolelle halusin laittaa kuvat, joissa näkyy omat käteni, joita tarvittiin - saivat aikasiksi :)