Huh huh. Enää viimeiset kuusi aamua wapaatani jäljellä. Vähiin käy, ennen kuin loppuu. Mutta...

Tänään koin iloisen yllätyksen, kun olin henkisesti valmistautunut menemään ensi tiistaiksi töihin, mutta tarkemmalla syynillä huomasin tiistain olevan viimeinen wapaapäiväni. Hyvä, kun tarkistin vuorotteluvapaan sopimuspapereista. Eli aamupäivän hehkuttelin yhdellä lisäpäivällä ennen tuomiopäivän koittamista :D

Iltapäivällä tuli uutta hehkutuksen aihetta, kun sain neronleimauksen järkätä koko viikon vapaaksi. Niinpä soitin välittömästi pomolle ja vaihdoin nuo kolme ensimmäistä työpäivää lomapäiviksi :D Jotta työelämän todellisuus alkaakin paljastua vasta kuun viimeisenä päivänä.

Mutta sitten... Miten käy blogini, kun kohta en olekaan enää wapaalla? Pitääkö pistää ruksi päälle ja aloittaa ihan uudenlainen blogi? Mitenköhän wapaalaisen tulevaisuuden nyt käy...

1250703307_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nyt juuri en kuitenkaan aio elätellä kauhukuvia siitä, että seuraavan blogin nimi olisi Saikulla tai jotain muuta vastaavaa. Olen nimittäin varustautumassa ex tempore -matkalle Lappiin. Jos kaikki menee hyvin, niin olen viikonloppuna Inarissa.

Jospa tunturimaa kertoo, pystynkö vielä jatkamaan olemista ja elämistä Wapaalla. Vain onko tehtävä muutoksia - uudistuttava perusteellisesti. Nyt on siis kuunneltava tarkasti tunturien tuulia!

Heh, joku ehkä jo huomasi, että suurin huolenaiheeni ei olekaan se, selviänkö jatkossa työelämässä vaan se, millainen tulevaisuus minulla on blogimaailmassa. Eihän se ihan niin ole, mutta onhan se vähän niinkin ;-)