Olen vaihteeksi etelässä käymäsä. Samanlaista keliä on pitänyt niin täällä kuin napapiirin korkeudellakin. Muuttuukohan talvet pikkuhiljaa tällaisiksi keskieurooppalaistyylisiksi...

Parina päivänä näyttäytyi Rovaniemellä aurinko, mikä etenkin paljasti kesäiset näkymät.

Siis todellisuushan oli pääosin sumua ja tihkusadetta,

mutta kameran avulla pääsee puikahtamaan takaisin hehkuvaan syksyyn.

Pääsin käväisemään lapsuuteni mökillä toisenkin kerran. Vietin siellä yhden repaleisen unettoman yön, vaikka just olin päässyt hienoon nukkuputkeen huolijakson jälkeen. Perskutin poikakoiruus vainoharhaisine yöhaukkuineen ja kakkoskännykkä (ykkönen huollossa), joka myös säikäytti omituisillä merkkiäänillään.

Nyt on herättänyt kello aikaisin monena aamuna ja unet ovat jääneet turhan lyhyiksi. Ei näämmä tarvi montaa huonoa yötä, kun jo olen ihan silmät ristissä ja olo töttöröö. Mutta... :) Onneksi pääsen vaihteeksi omalle mökilleni :D Kolme yötä saaressa ja mökin hiljaisuudessa tekee varmasti terää. Jaksaa taas lähteä käymään pohjoisessa...

Olen tässä pakkaillut mökkiretkeä varten. Mukaan tulee myös useita ajatuksensiemeniä, joita yritän sangen syvältä luotaavasti ja samalla myös korkealentoisesti tutkiskella. Saa nähdä, onnistunko kasvattamaan niistä mitään. Jotenkin kouriintuntuvasti olen taas tiedostanut, että me ihmiset ollaan täällä vaan käymässä. Suuresti on puhutellut eräs traaginen onnettomuus, vaikka en siinä vaikeasti loukkaantunutta nuorta edes tuntenut. Elämä on niin lyhyt ja aika rajallinen, joten voi, kun me ihmiset osaisimme paremmin pitää huolta toisistamme ja itsestämme.