Helteen ym. uuvuttamat saarelaiset ovat siirtyneet kaupunkiolosuhteisiin.

Eipä juurikaan tullut kalaa, vaikka ei tässä lämmössä paljon jaksanut kalastaakaan. Oisko silti taidoissa hiomisen varaa...

Oli sentään viimeisessä katiskallisessa yksi vähän isompi ja kaksi aika paljon pienempää affenta ruokakaloiksi. Juuri sitä kahdeksan ahvenen katiskaa yritti poikakoiruus nostaa, mistä todistuksena hampaanjäljet merkkipallossa ja puukonjäljet narussa...

Aurinkosähkösydeemi ei kestänyt leivänpaahdinta, joten suurin osa ajasta oli pärjättävä ilman päivittäisiä paahtoleipäannoksiani, kun tultakaan ei sattuneesta syystä tehnyt mieli sytyttää.

Uskokaa tai älkää, mutta aina välillä piti käydä autoillen lataamassa akkuja ja siinä samalla sai viilennettyä kuumia tunteita.

Kyllä me vettä rakastetaan, mutta yletön vedessä lutaaminen tekee näämmä tyttökoiruuden kipeäksi, koiruuksien turkit haiseviksi ja jopa minuakin alkoi uiminen hieman kyllästyttää..

Yksityiskohtaisempia raportteja seurannee joiltakin osin...