Vietettiinpä viikon ajan inkkarielämää. Tai ainakin melkein sellaista. Ei mitenkään tarkoituksella, mutta joskus niin vain käy. Kaikki lähti inkkarikanootista, jolla ajattelin melovamme enemmänkin. Melominen jäikin vähäiseksi, mutta inkkarien lepoloma toteutui erittäin hyvin. Jopa parit yli 12 tunnin yöunetkin =)

Ties vaikka suurin vaikuttaja oli koru, jonka heti aluksi ostin käsityöläiskaupasta ja jota pidin tiiviisti koko viikon ajan. Se tuntui hyvältä, se loi inkkarihengen :D Alla olevassa kuvassa esittelen riipuksen kanoottia vasten. Muuten se enimmäkseen koreili punaisella hihattomalla paidallani.

1250801182_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oli monta intiaanikesäisen lämmintä päivää. Oli hienoa kahlailla lämpimässä vedessä. Tehdä melontaretki suurelle erämaajärvelle. Kattaa pöytä inkkarihenkisesti ja syödä hyvin. Kohottaa kesämaljat. Nauttia luonnon antimista. Saunoa pitkän kaavan mukaan.

1250802352_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kallioillakin oli meille sanoma

Oltiin käytyi oikeassa inkkarikaupassakin. Ihan "sattumalta" osuttiin siihen kulmille, vieraassa kaupungissa. Myyjätär oli jo sulkemassa puotia, mutta avasi vielä oven meille. Ostin rauhanpiipun :D Sain lahjaksi pienen salaperäisen mietelausekäärön. Ihmeellistä, miten sen sanat sopivat blogini perusajatukseen.

1250801792_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Taustalla näkyy inkkaripöytäliina, joka löytyi samalla reissulta kirppikseltä (1,5 €:n intiaanihintaan). Olin usein etsinyt pyöreää liinaa pyöreään pöytään, mutta nyt vasta onnisti. Tottakai sellainen löytyi juuri nyt - tällaisina mystisinä päivinä.

1250802154_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Viime päivinä on sitten kuulunut saamelaisrumpujen ääniä... Harmaa Kiiltävä Kumitassu on luvannut kuljettaa intiaaniakka Wapaana Hyppivän Sulan tunturien juurelle - koirineen romppeineen päivineen ;) Siispä kuulumisiin ensi viikolla. Ugh.