Hauskaan kuvahaasteeseen törmäsin Sirokon blogissa, jossa kannustetaan laittamaan näytille omituisia otoksia, joita ei muuten tulisi laitettua esille. Minun ei tarvinnut kauaa etsiä, sillä viime viikonlopulta oli omituisia kuvia ihan karsittavaksi asti.

Niin, no miten nuo omituisuudet nyt ottaa... Minusta nämä seuraavat kuvat olivat sangen kuvaamisen arvoisia, mutta ehkei kaikki kameran kantajat tämmöisiä zoomaile... Ja jopa minulla olisivat jääneet esittämättä ilman tuota mainiota ideaa :) Siis kerrankin oikein luvan kanssa:

Kun ihminen saapuu mökkisaareen ensi kertaa jäiden lähdön jälkeen, ja huomaa talviset avantolautansa ajelehtimassa rannalla, niin tottakai niiden hakuhetki pitää ikuistaa. Tosi mielenkiintoista, olivat seilanneet vain noin 25 metriä edesmenneestä avantopaikasta.

Märät koirantassut vesirajassa on erinomaisen tärkeä kuvauskohde, vai mitä?

Koska ihmisellä on viha-rakkaus -suhde kumisaappaiden kanssa, voi tätä ongelmaa käsitellä lukuisten kumpparikuvien avulla, joista paras asetelma on esitetty tässä:

Kuvasta voi päätellä, että kuvaaja kulkee ilman kenkiä kalliolla ja koska ko. kuvaajalla ei ole tapana kulkea sukkasillaan ulkona, on hän lompsuvista kumppareista vapauduttuaan nauttimassa kesän ensimmäisestä paljasjalkakävelystä :D

Jätän vesiharavointikuvat esittämättä ja siirryn minua hätkähdyttäneeseen ilmiöön. Laiturin vieressä sattui uiskentelemaan ihmeellisen värikäs objekti:

Tämä vihreä kappale oli ehdottomasti tutkittava huolellisesti ja dokumentoitava:

Kyllä! Puut ovat todistetusti vihreitä kuoren sisäpuolella!

Kaikissa näissä sekä muissa tärkeissä ikuistamispuuhissa väsynyt kuvaajaihminen heittäytyy laiturille selälleen, notkistaa niskansa ja katselee ylösalaista maisemaa, ja löytää taas uuden ylevän kuvakulman...