perjantai, 24. lokakuu 2008
Kuka tykkää ulkoilla sateessa?
Etenkin silloin, kun ollaan sonnustauduttu iloisen mustiin sadeasuihin ja vedenpitäviin lenkkareihin.
Siispä lähirantaan, joka vetää meitä magneetin tavoin. Monesti veden läheisyys ihastuttaa tai jopa riehaannuttaa, mutta tänään vaan maleksittiin. Mitä nyt koirat kaivoivat laiskasti pari pientä hiekkakuoppaa. Sateella on rauhoittava vaikutus.
Tällaista wapaalaisen harmaata rauhallista arkea. Ei kovinkaan Isoja mietteitä irronnut tai tunteita herännyt, ei niitä aina tarvita. Syksyä kuulostelin. Katselin, miten luonto on taas valmistautumassa lepoon.
Suurin osa puista näytti jo luopuneen lehdistään ja loistavia ruskan värejä erottui vain siellä täällä. Piristysannoksen tarjosivat ruusupensaat kiulukoineen.
Kommentit