Aamulla iloitsin, kun yöllä satanut lumi oli kuorruttanut maiseman puhtaan valkoiseksi. Sillä tänään on ollut syntymäpäiväni ja lumi oli satanut kuin syntymäpäivälahjaksi :) Tietysti erikoisaamuna piti mennä paljain jaloin lumihankeen. Paljain varpainhan tulin ulos maailmaankin - silloin ammoisina aikoina.

Aamulenkillä pohdin raskaita viime vuosiani ja tuntui kuin luminen valkeus olisi halunnut kertoa minulle, että tämän päivän saan ottaa uutena alkuna.

Toden totta, näen sen vanhan, mikä on kuluttanut voimansa loppuun, mistä ei enää mitään kehity. Vaan jos osaa katsoa, niin mahdollisuuksia pursuaa sieltä täältä.

Jännittävää seurata ja jonain päivänä nähdä, millaisia muotoja kaikki uudet mahdollisuudet saavat :)

Tiedä häntä, ovatko voimani sittenkään lisääntyneet, mutta uskoni ainakin on.