Arvatkaas mitä? Olen elänyt tasan kaksi viikkoa pääasiassa kotona, näiden seinien sisäpuolella. En ole tavannut muita ihmisiä, ainoastaan perheenjäseniä. En ole käynyt kertaakaan edes kaupassa. Telkkaria en ole katsonut yhtään.

Ulkoillut olen koirain kanssa ja puhelimessa keskustellut ainoastaan kaikkein lähimpieni kanssa. Sanomalehdet olen lukenut ja tietysti tämä netti on ollut ikkunani ulkomaailmaan.

En ole ollut yhtään masentunut tai vetäytynyt eristyksiin mistään mielialasyistä, eikä tämä ole ollut tarkoituksellinen suoritus ollenkaan. Näin vain meni, kun halusin antaa itselleni aikaa ja tilaa kuulostella kuvioitani - tehdä juuri niin, kun tuntuu tarpeelliselta.

Niin sitten olen kotitöitten ohessa tietoisesti rentoutunut ja mietiskellyt. Tarkkaillut, mitä kehoni ja mieleni minulle haluaa viestittää. Muistellut ja pohdiskellut kaikkia elämänkuvioitani. Ison siivousprojektin olen aloittanut myös ihan konkreettisestikin.

Nyt tuntuu siltä, että minussa alkaa olla tilaa paljon muullekin. On enemmän voimiakin kodata taas maailma. Sosiaalisuuskin heräilemässä - voisihan se olla kiva nähdä muitakin ja keskustella ihan livenä. Olenko peräti ihmistymässä ;)

Mutta ihan vielä en säntää ihmisten pariin tai maailmaa valloittamaan. Menen ensin vähän laskemaan pöllöjäni... - siis mökille pariksi päivää :D Haen lisälatauksen luonnon helmasta, lämmitän saunan ja puhdistaudun perusteellisesti...

2033491.jpg