Aamulenkillämme tehtiin tuttilöytö. Poikakoiruus kantoi sitä viimeiset kaksi kilometriä asianmukaisella tavalla suussaan - kovin tärkeän ja uljaan näköisenä! Vastaan tulevalle koiralle ei voinut yhtään aukoa päätään, ei edes hönkäystä päästää.

Eiku mahdollisimman pian kotiin aarretta tutkimaan ja sen jälkeen tietenkin oikeaoppisesti luputtaen unten maille...

2063632.jpg