Kirjoittelin aikaisemmin, ettei elämässäni meinaa oikein irrota, mutta nyt on onneksi näkynyt enempi valoa ja jopa iloakin. Tosin vielä vähän pätkii...

ja on kohmeuttakin enemmän tai vähemmän...

mutta kyllä tämä tästä. Viikonloppukin meni kivasti askartelun merkeissä. Kävin käden taitoja kehittämässä ja samalla (jo kolmannen kerran) ylittämässä mukavuusrajojani...

Hieman kadehtin niitä, jotka toimivat luonnollisesti kaikkien surisevien, paukkuvien, kipunoivien ja tohottavien vaarallisten vekottimien ja kuumenevien kappaleiden kanssa. Samalla hyvä olo, kun huomaan itsekin oppivani ja uskaltavani kerta kerralla enemmän.

Kyllä tästäkin vielä jotain hienoa syntyy...

Uutta sinnikkäästi luoden ja vanhaa rohkeasti raivaten - se olkoon nyt mottoni :) Joskin juuri tänään luovuin pienkanalan perustamissuunnitelmastani... Siis myös tiukkaa harkintaa koetan pitää kyydissä mukana :D