...itselleni!

Katsoin peiliin ja arvatkaa, mitä näin - Kaikkien maailman nyhveröitten kuningattarien ja prinsessojen kuningataräidin! Voi rähmä! Täällä minä kotona vaan nysvään ja puristelen kolmen viikon aikana kertyneitä vatsamakkaroitani. Ihmettelen, miten lyhyessä ajassa rinnatkin ja rinnanympärys voi kasvaa niin, että ne kauhistuksen katiskat puristaa punaiset juovat ympäri kehoa. Huokailen, että miksi pitikin niiin pitkä hyvä aika ja tsemppi kunnonkohennuksineen kaatua katketa jouluun ja flunssaan.

Päivittelen peilistä katselevia haaleita silmiä, flunssan ja pakkasen punarruttamia silmänympäryksiä. Haikailen ihmisten pariin, retkille ja vaikka mihin. Tuijottelen kameraa ja ajattelen, miten hyviä kuvia silläkin voisi saada, jos vain menisi ottamaan. Katselen joka päivä samoja avaamattomia suklaakonvehtilaatikoita - avatakko vaiko eikö - ei en nyt avaa - vielä.

Meinasin lähteä mökillekin eilen ja myös tänä aamuna, kun on niin pitkään mieli tehnyt. Nyt puolen päivän aikaan melkein lähdin, mutten sittenkään. Mietin, miten on niin huonot talvirenkaatkin, että ei kai tuonne liukkaaseen keliin uskalla. Laskeskelin, milloin tulee pimeä, jotta jos lähtis, niin milloin viimeistään pitäisi lähteä. Totesin, että liian pimeetä olisi ja liian myöhäistä lähteä enää tässä vaiheessa. Bensakin pompahti juuri lähiasemalla 11 senttiä litralta...

Olisi niin kiva hiihtääkin, mutta ettei vaan tulisi jälkitauteja, kun tuo oikea korvakin tuntuu niin epäilyttävältä... Ja aamukävelyllä ihan hengästytti, olenkohan ihan kunnossakaan... Oisko parempi... Äh, ei hitsi, ei tämä saisi mennä näin.

Ei tämä ole tosikaan, olenko aina ollut tällainen. Miten ihmeessä olen joskus osannut opiskella ja hoitaa kolmea pientä lasta ja harrastaa kaikkea, mitä olen elämässäni harrastanut. On minulla ollut ihan hienoja ihmissuhteitakin - luulen muistavani ainakin luulleeni niin. Onhan olemassa tietyt isommatkin murheet, mutta miten ihmeessä voin kuvitella niistä selviäväni, jos en ihan pikkusen muuta metodia.

Ei s... ruma sana! Nyt saa loppua tämä matalalento! Viis siitä, että on varotettu liukkaista ajokeleistä. Viis pakkasista ja jälkitautivaarasta tai muusta kamalasta. Nyt pois huokailu ja haikailu, selluliitin nipistely ja varpaiden kaivelu. Olen saanut tämän ainutlaatuisen päivän ja haluan käyttää sen johonkin paljon parempaan!

Teen Sen - Jotain!