Viime yönä onnistuin näpertelemään kävijälaskurinkin tänne, mutten jaksanut siitä sitten enää hehkuttaa. Sen jälkeen olen pähkäillyt ja aloitellut linkkivinkkien lisäämistä.

Voi tätä ihmeellistä blogimaailmaa. Hauskaa tämä on, mutta takkuista puuhaa ainakin näin alkuunsa. Moni varmaan olisi saanut hyvät naurut seuratessaan kokeilujani. Aikaa ja hermojahan tietysti säästyisi, jos vähän kyselisi joltain. Mutta eihän tässä mitään järkiolentoja olla...

Noin muuten tämä blogin pitäminen ja toisten sivuilla käyminen yllättänyt todella positiivisesti. Minulle tämä on paitsi mielenkiintoinen harrastus, niin ihan oikeasti myös terapiaväline oman kriisivaiheeni käsittelyyn. Kai jonkinlainen peili, jonka kautta selvennän kuvaa itsestäni, sillä muutoksen tuulet ovat puhaltaneet ja muutenkin olen eri tavoin ryvettynyt itselleni vieraaksi.

On ollut todella jännittävää surffailla erilaisissa blogeissa :) Kurkistaa nettinaapureiden ja kanssakulkijoiden elämään. Ihan loputtomasti mielenkiintoisia näkö- ja kuvakulmia. Harrastuksia ja intohimoja, erilaisia kohtaloita ja polkuja. Elämän rikkautta!

Sellaista, harjoitukset jatkuvat. Olen juuri tutkaillut Nappien olemusta ja koettanut pyydystää niitä etusivulleni. Ehkä jonain päivänä joudun tietämään mitä Meemit ovat ja muitakin outoja käsitteitä tulee tutuksi. (Täytyy paljastaa, että jostain kumman syystä en yhtään pidä meemi-sanasta, joten en ehkä edes halua tietää, mitä se pitää sisällään...)