|
|||
 |
|
||
|
16.03.2009 - 13:28
Suksieni pohjiin on tarttunut jäätä. Päätän askarrella puulastan kaapimeksi. Myhäillen kaivan uuden puukkoni esiin. Nytpäs sille löytyi Oikeaa työtä! Valitsen halkosuojasta sopivan pilkkeen lempipuutani mäntyä. Se tuoksuu ihmeen hyvältä ja tuntuu leikkaantuvan helposti. Vuolen innoissani ja huomaan puun syiden kaartuvan voimakkaasti. Eihän tästä mitään lastaa kannata vääntääkään. Tämä haluaa joksikin muuksi... Muistan lapsuuteni vuoluharjoittelut; miten turhautunut olinkaan, kun toivomaani tulosta ei tahtonut syntyä. Jokusen kauniin, mutta äänettömän pajupillin valmistin. Partiossa suoritettiin puukkotehtäviä, mutta sen jälkeen en ole vuollut mitään makkaratikkua kummempaa. Yhtäkkiä puukappale näyttääkin muotoutuvan. Ilmiselvästi puukkoni kuorii siitä esiin voiveistä! Juuri sellaistahan tarvitsenkin! Lämmin onnellisuuden tunne leviää sisälläni :-)
Ja tämä postaus oli sitten satasanainen "krapu" eli tarina, jossa on 99 sanaa ja otsikko se sadas. Löysin vinkin Aimariilta , joka oli ottanut haasteen SusuPetalin blogista. Koetappa sinäkin!
|
Kirjoittaja
 Hetkiä ja retkiä. Luonnonläheisiä tunnelmapaloja ja ajatuksia elämästä. Hämmentäjänä retkeilyä harrastava naisimmeinen Ruska, joka heittäytyi vuoden mittaiselle VuorotteluVapaalle. Wapaa päättyi ja työelämä alkoi syyskuussa -09. Nyt koetan säilyttää löytämäni voiman & vapauden eli elää toisella tavalla wapaalla. Tallennan tänne kuvia sekä kaikenkirjavia kokemuksiani harrastusteni parissa ja koirieni kanssa. Toivottavasti saan kirjata myös selviytymistarinaa siitä, miten työuupumuksen syövereistä noustaan... Retkeilyjuttuja löytyy blogistani Kun en pääse koneen ääreen, niin reissun päältä saattaa päivittyä
Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 Kategoriat
 
Sivut
Haastetehtaat
Polkuja...
... joilla kuljen. Tässäpä muutamia päällimmäisiä:
Matematiikkaa
 Suojelusenkeli
Muuta merkille pantavaa
|
||
Taidat olla mestari syntyissäsi!
Puun kuunteleminen, puun muodon havaitseminen ja sen kuuleminen onnistuu näköjään sinulta!
Sadalla sanalla syntyy tiivis tunnelma tarinaan.
Huomenna minäkin kirjoitan.
SusuPetal. Kiitos sinulle haasteen alkuunpanemisesta! Oli todella yllättävää, miten puu jotenkin "kertoi" minulle... Jospa puun kuuleminen onnistuisi toistekin.
Arleena. Kiitos. Tulenpa sitten lukemaan sinun krapusi.
Sokea kana. Kiitos :D Luovuuteni näissä uusissa aluevaltauksissa saattaa kyllä olla aloittelijan tuuriakin...
Nana. Kiva, kun huomasit tuvan nimen. Eikös ollutkin sopiva puukkoni neitsytmatkalle.
Ja kiitos paljon huomionosoituksesta <3
Hieno tarina!
Harakka. Kiitos :) Välillä onnistuu paremmin, välillä tumpelommin.
Lumi. Toivottavasti osaan ja pystyn tekemään lisää käsilläni. Se on hirmu virkistävää. Ja krapu-kirjoitus oli opettavaista.
Hannele. :D Kyllä mie olenki ollut ylpeä tuosta voiveitsestä. Toisaalta oudosti tuntuu, että puukko ja puupala sen teki enkä minä...
Amalia. Kiitos :) Se puupala oli kyllä ihan passeli löytö halkopölkyn juurelta.
nimim. 1 vuoden puusepän hommia opiskellut tumpelo
Ite joskus pienenä vuolin jotaki onnettomia tikkuja, ei niistä ikinä tullu mitään. Oli sentään jotain tekemistä :D
Olen lukenut krapusi. Siitä tuli hyvä! Olen mielissäni, kun innostuit.
Paula. Kiitos ja kiva, kun pidit.
Kiitos Suski. Asiaa varoittelet netissä surffailun suhteen ja jäin pohtimaan sitä. Mutta toistaseksi tämä kaikki on antanut niin paljon ja monin tavoin, että nyt juuri nimenomaan blogit on tärkeä kanava. Onneksi viikon verran viihdyn vallan hyvin ja ilman vieroitusoireita :) Voi Sinäkin hyvin!
Riepu. Kiitos. Käsillä tekeminen on ollut nyt tärkeää vastapainoa... Ja sellaista epämääräistä keppivuolentaa oli minullakin lapsena. Hauskempaa olisi ollut, jos olisi saanut vähän oppia tai kannustusta jonkun oikean esineen tekemiseen.